YEL-vakuutuksen, eli eläke- ja sosiaaliturvamaksun, uudistus tulee vaikuttamaan yrittäjien arkeen valtavasti. Se onkin täysin perustellusti herättänyt kiivasta keskustelua ja saanut osakseen väkevää kritiikkiä.
Vakuutusjärjestelmä on luotu ja otettu käyttöön 1970-luvulla ja siitä lähtien yrittäjien on täytynyt maksaa vakuutusta oman työtulonsa mukaan. Sen mukaisesti miten yrittäjä maksaisi henkilölle, joka tekisi hänen työnsä. Monet yrittäjät kuitenkin maksavat liian vähän työeläkemaksua. Ja tähän on hyvin luonnolliset perusteet.
Jos nyt aloittava yrittäjä maksaa itselleen 41 vuotta eläkettä, eli siirtyy eläkkeelle eläkeiän alarajalla, 68-vuotiaana, tulee hän saamaan eläkeyhtiö Ilmarisen verkkolaskurin mukaan eläkettä 1867 €/ kk. Mikäli hän jaksaa vielä pari vuotta, eli tavoite eläkeikään, 70-vuotiaaksi, hän saa 2196 €/ kk eläkettä. Tämä ei kuulosta ihan huonolta, mutta 3 prosentin inflaatiolla tämä raha on 574,90 euroa ostovoimaltaan nykyrahaan verraten. Tämän hetkisellä inflaation vauhdilla melko lailla vähemmän. Eläkeiän alarajalla eläkkeelle siirtyvän eläke vastaa 488,77 euroa nykyrahan ostovoimaan suhteutettuna. Samaan aikaan eläkemaksuja on kuitenkin maksettu pyöreästi 1 055 000 – 1 199 000 euroa, johon maltillisella 6 % korolla olisi nostanut alarajan eläkepotin 11,5 miljoonan euron omaisuudeksi ja tavoiterajan eläkepotin 14,7 miljoonan euron omaisuudeksi. Inflaatikorjattuna ja näin nykyrahaan suhteutettuna tämä vastaisi 3,3 – 4 miljoonan euron omaisuutta. Eli, vaikka eläisi vielä kolmenkymmentä vuotta eläkkeelle siirtymisen jälkeen, voisi nostaa 9 173 – 11 010 € joka kuukausi eläkettä. Tämän moni yrittäjä ymmärtää, eikä siksi koe tarpeelliseksi maksaa kohtuuttomia YEL-maksuja, vaan yrittää laittaa itse rahaa sijoituksiin, niin hyvin kuin kykenee.
Eläkeyhtiöiden ja valtionhallinnon mukaan kuitenkin yrittäjien alimaksamisen vuoksi valtio on joutunut maksamaan osan eläkkeistä. Näin voidaan kuitenkin väittää vain laskutaidottomille. Tilastojen mukaan vuonna 2010 yrittäjien eläkkeisiin tarvittiin veronmaksajien rahoja 97 miljoonaa euroa ja vuonna 2020 vastaava jo 349 miljoonaa euroa. Erikoisella tavalla lukemasta on jäänyt kokonaan huomioimatta kaikki korot, joita eläkeyhtiöiden valtavat varat tuottavat.
Ilmarisen vakuutus- ja eläkejohtaja Tiina Nurmen mukaan muutoksia toivotaan, koska nykyisellä lainsäädännöllä yrittäjän työpanoksen arviointi on hankalaa, kertoo MTV3 jutussaan. Nurmi kertoo, että keskustelua YEL:in oikeasta tasosta on käyty varsinkin aloittelevien yrittäjien kanssa, joilla työtulon merkattu minimiin. Hän kertoo, että ”Näppituntumalla jos katsoo, noin puolet ovat oikeasti minimissä ja puolien kanssa keskustellaan, että ihanko todella ajattelitte tulla 1000 eurolla kuukaudessa toimeen.”. Suunnitteilla oleva muutos on kuitenkin kaikkea muuta kuin kestävä. Uuden lakiehdotuksen mukaan yrittäjien eläkemaksut tulisi katsoa alan mediaanipalkan mukaan. Tämä luonnollisesti tekisi kaikenlaisen pienyrittämisen, myös yritystoiminnan aloittamisen täysin mahdottomaksi.
Uuden lainvalmistelun myötä erityisesti pienyrittäjät ovatkin nostaneet meteliä YEL-uudistuksesta. Moni kokee varsin perustellusti, ettei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa yritystoiminta. Aihe on noussut voimalla otsikoihin, sillä hallituksen esityksessä on tarkoituksena muuttaa niin sanotun työtulon arviointia. Erityisesti pienyrittäjät ovat huolissaan siitä, miten paljon YEL-kulut nousevat ja johtavatko ne lopulta siihen, että heidän yritystoimintansa muuttuu kannattamattomaksi. Varsinkin vielä nyt, kun juuri takana on kaksi monelle erittäin vaikeaa vuotta, jolloin liiketoiminta on pandemian vuoksi kärsinyt valtavasti.
Suurinta tulevaisuuden uhkaa lakimuutos tuo pienituloisissa yksinyrityksissä. Yksinyrittäjiä on Suomessa noin 200 000, josta 44 prosenttia tienaa bruttona kuukaudessa 2 000 euroa tai alle. On selvää, ettei tässä kohtaa voi ryhtyä maksamaan maksuja vaikka kolmen tuhannen euron mediaanitulojen mukaan. Perustellusti Yel-maksujen nousun on pelätään johtavan konkursseihin ja siihen, että kynnys yrittäjyyteen kasvaa. Tämä vielä kaikelta innovoinnilta pohjan.
Valtion hallinnon ja eläkevakuutusyhtiöiden mukaan alivakuuttaminen on ongelma. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) puolustaa yrittäjien eläkelakia koskevaa muutosesitystä. Hän pitää MTV3:n haastattelussa myös valitettavana käsitystä, että yrittäjien eläkevakuutuksen koon pohjana oleva työtulo määritettäisiin jatkossa yksinomaan toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkan mukaan. Hän korostaa, että asiassa voidaan ottaa huomioon tietoja esimerkiksi yritystoiminnan kausiluonteisuudesta, osapäiväisyydestä, työntekijöiden määrästä tai liikevaihdosta. Samassa artikkeissa Suomen Yrittäjien Janne Makkula haluaa tarkkuutta alivakuuttamisen termiin. ”Sehän ei ole alivakuuttamista, jos yritystoiminta esimerkiksi yksinyrittäjällä palvelualalla on pienimuotoista, liikevaihto vähäistä ja yel-työtulo lähellä minimiä. Silloin työtulo on oikealla tasolla yritystoiminnan volyymiin ja laajuuteen nähden.”.
Fiksupostin yrityskonsultit tarjoavat YEL-asiassa mieluusti konsultointia. Olemme olleet rakentamassa toimialoille suurempia yrityskokonaisuuksia, joissa entiset yksityisyrittäjät ovat tulleet yhtiön osakkaaksi omalla liikearvollaan. Näin jokainen yksittäinen (entinen yksityisyrittäjä) voi nostaa palkkaa täys- tai osa-aikaisena ja loput tilinpäätöksen myötä osinkoina. Tällöin YEL-maksut muuttuvat TyEL-maksuiksi ja keräävät paljon enemmän eläkepottia.
Tarjoamme myös konsultointia maksujen kanssa haastaviin tilanteisiin joutuneille yrityksille ja liiketoiminnasta taloudellisista tai jaksamiseen liittyvistä syistä luopuville.
Mikäli haluat lisätietoa tarjoamistamme ratkaisuista tai antaa palautetta blogitekstistä, niin alla olevan lomakkeen kautta tavoitat meidät. Jokainen palaute, kehitysajatus ja omaan tarpeeseen liittyvä kysely ja/tai kommentti käsitellään sen edellyttämällä vakavuudella ja täydellä luottamuksella.